Kylmänjärven pohjassa Makaa poika haudassaan Vuosikymmenten takaa Kaikuu äänet pohjalla Kylmänjärven rannalla seisoo tyttö mustissaan, kaarnalaivan laskee altoihin ja näin kuiskaa: Tämä on sinulle Kaipaan sinua niin, Miksi veljeni lähdit niin aikaisin? Eikö mikään saisi sua palaamaan? Olit ainoa veljeni, ainoa perheeni Jäin yksin sua kaipaamaan Kylmänjärven metsässä Suurten kuusten keskellä, jääden hankeen lepäämään Tyttö kutsuu veljeään: En taida jaksaa enää, kaipaan sinua niin, Miksi veljeni lähdit niin aikaisin? Eikö mikään saisi sua palaamaan? Olit ainoa veljeni, ainoa perheeni Jäin yksin sua kaipaamaan Veljeni, kuinka saatoit tehdä tämän minulle? Etkö muista mitä silloin lupasit? Sanoit ettet viivy pitkään ja lupasit että tulet heti aivan heti takaisin Miksi jätit minut yksin tähän pahaan maailmaan? Mikset ole enää täällä minun luonani? Enkö edes saisi tietää.. Kylmänjärven saaresta Kohti jäistä lakeutta, poika miesten mukana Pahaa aavistamatta, kohta alkaa sataa Mutta ei lunta, vaan luoteja