Tyhjyydestä ilmestyy hahmo Ei pedon, ei thinisen Muodoton, nimeton Mutta tarkoitettu Ruton enkeli Kaunis kuin lusifer, säihkyvä kuin itse pahuus Ruton enkeli Ja hän on lähellä Oikeassa kädessään punainen keihäs Vasen kotienne yllä Oikeassa silmässään tuho Vasemassa uudelleen syntymä Ruton enkeli Hän on kääntänyt kasvonsa kohti luomakuntaa Ruton enkeli Liian kauan alusta, vain hetki kaiken lopusta Ehkä juuri tällä hetkellä keihäs kajahtaa ovenlautaan Ehkä juuri tällä hetkellä rutto astuu kotiinne Seillä set istuu ja odottaa Kärsivällisenä, valppaana ja varmana Ja teidät isketään tuskien veriselle tantereelle Akanain joukkoon