C F G C
[Verse 1]
C F
Kun meikäläinen portahille sammui
G C
niin siinä kävi, sitä häpee kieltää en.
C F
Vaikka naapurin tantta mulle ammui
G C
minä pidin silmät kiinni hymyillen.
F
Tirsojen jälkeen oli olo vähän nahkee
G C
kas kummaa, siinä sitten jälleen kävi näin.
C F
Mutta taskusta Leijona kutitti mun povee
G C
Ja ärjyi: Sun ei tartte olla selevin päin!
[Chorus]
C F
Ja elo on niin kuin kilo kirsikoita
G C
niitä hetkiä ei pysty unohtaan.
C F
Noita onnentunteen pikku pipanoita
G C
joita silloin tällöin etees tipahtaa
[Verse 2]
C F
Naamani oli vielä karmeempi ku yleensä
G C
kun baariin sisään ryykäsin.
C F
Sormi pystyssä koitin sössötellä
G C
että pari tömäystä tarttisin
C
Katsoin ympärille
F
jalat melekein petti
G C
Kun jotain upeeta mä nurkkapöydäs' näin
F
Taatusti koko Nykin kaunein nainen
G C
Katsoi hymyillen meikäläiseen päin
[Chorus]
C F
Ja elo on niin kuin kilo kirsikoita
G C
niitä hetkiä ei pysty unohtaan.
C F
Noita onnentunteen pikku pipanoita
G C
joita silloin tällöin etees tipahtaa
[Guitar solo]
C F G C
F G C
[Verse 3]
N.C.
No tottakai mä onneani koitin
N.C.
istuin pöytään ja iskin tarinaa.
N.C.
Omasta mielestä olin kauheen hauska
N.C.
ja neidilläkin oli mukavaa.
C F
Yhtämatkaa siinä sitten mentiin meille
G C
ja meillä oli diibadaa
C F
Nääs joskus aurinko tuo risukasaan paistaa
G C
joskus onnistaa: joskus kivaa saa.
[Chorus]
C F
Ja elo on niin kuin kilo kirsikoita
G C
niitä hetkiä ei pysty unohtaan.
C F
Noita onnentunteen pikku pipanoita
G C
joita silloin tällöin etees tipahtaa
C F
Ja elo on niin kuin kilo kirsikoita
G C
niitä hetkiä ei pysty unohtaan.
C F
Noita onnentunteen pikku pipanoita
G C
joita silloin tällöin etees tipahtaa
