Kun rakkaudesta toiseen kuollaan ja synnytään On matka raskaampi kuin raskasta vettä hengittää En kestä läheisyyttä, en siedä ikävää Oon tunnoton ja kylmä, ei sanas kerro mitään Ne tuuli vieköön taivaan ääriin Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa Pelkäät yksinäisyyttä, minä että vierees jään Kavahdan kosketusta, jos et irti päästäisikään Kuuletko soiton, kuulet väärin Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa