Korppi musta kuolon airut liitää pohjoiseen Tarkat silmät alas katsoo maahan kohmeiseen Pienokainen joen rantaan yksin taivaltaa Kohta hälle korppi laulaa kuolon lauluaan Kuolevaiset päällä maan,kuulkaa korpin sanomaa jokainen ajallaan vaipuu uneen ikuiseen Siis juhlikaa ja nauttikaa maljat kautta pohjanmaan ette tiedä milloin heilahtaa terä mustan viikatteen Luokse mustan ruhtinaan tuonen lintu lennähtää Ei mistään löydy toista niin hyvää isäntää Levon hetki ohi on manan työt odottaa Nöyrin mielin korppi laulaa kuolon lauluaan