On ikkunassa karamelliverhot ja seinätapetissa hämähäkkimies.
Sä kavereilles joka aamu kerrot, sua kyttää joku outo mies.
Ja tuo mies ei ota näkevänsä paljasta pintaa tai hiusten sälinää.
Hän vain tahtoo nähdä ystävänsä joka ei koskaan voi häntäkäsittää.

On hämähäkkimies sun ikkunassas, mutta ei se sulle mitään pahaatee.
Hän toivoo joka ilta nostavansa musta harson nuorillekasvoilleen.
Ja tyttö katsoo ulos ikkunasta ja naurahtaa mielensä oikulle.
Tuuli karkaa sisään ikkunasta vieden karamelliverhot selälleen.

On hämähäkkimiehii olemassa, on olemassa arkoja sydämmiä.
Kauniit tytöt katsoo ikkunasta kun tyhjät pullot saapuusatamiin.
Ja joka kerta kun pullot juodaan tyhjiin, niin syntyy uusihämähäkkimies, jooo.

Ja linkkuveitset piirtää puiden kylkiin: täällä on jälleenhämähäkkimies.