IV raina: Yömyrsky
Häive
Minä olen tuuli, joka on kohta nousevan myrskyn airut
Minä olen tuuli...olen tuuli
Kauempanta pauke raikaa, vaskikellot kalajaa
Herättääpi torkkuvan metsäläisen unestaan
Haistaa ukko tuo sateen tulevan
on yö, sen tuntee luissaan
Nouse myrsky, nouse! Nosta lehdet korkealle
Maan madot onkaloistaan
kyyt kivisistä koloistaan
Paisko tuuli, paisko! Tyrki heinät kylelleensä
Nosta laineet, laelleensa
visko vihma mantereelle
Hauku puhuri, hauku! Haukkaa haavat haituvaiset
Nuole poskipäät punaiset
väärät varpaat vanhan miehen
Viillä vire, viillä! Vohki venhet laitureistaan
Puske purret pusikoistaan
vie airotkin vanhan miehen
Myrskyn silmässä, niin hiljaista
Tunnetko poloinen
olosi perin turvattomaksi?
Se on vain luontosi, pieni ihminen
Nyt kumarra emoasi!
Pieni ihminen
Rääy minkä rääyt
aina myrskyn jylinä peittää sen alleen
Rimpuile minkä rimpuilet
kyllä Ukkonen vielä sinutkin nöyräksi opettaa