Kakstoista vuotta täytin Isä poltti puisen veturin Se saunan pesään tuhkattiin Ei ollut aikaa kyyneliin Isä sanoi: Kestä se kuin mies Ja vaikkei juuret yllä pohjaan Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen Eikä kukaan toinen mua ohjaa Itse pääni lyön kiveen harmaaseen Veli palas armeijasta Korpin jämät tuliaisinaan Aita liian matala Ei tullut ristii aukista Isä näytti omansa Äiti ei aina jaksa Joskus on hiljaa viikkoja Lääkärit ne puhuu vaan Se tekee sitä tahallaan Täti saattoi sen sairaalaan Ja vaikkei juuret yllä pohjaan Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen Eikä kukaan toinen mua ohjaa Itse pääni lyön kiveen harmaaseen Ja vaikkei juuret yllä pohjaan Ja vaikkei juuret yllä pohjaan Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen Eikä kukaan toinen mua ohjaa Itse pääni lyön kiveen harmaaseen Ja vaikkei juuret yllä pohjaan Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen Eikä kukaan toinen mua ohjaa Itse pääni lyön kiveen harmaaseen