Sisältä Kultaa
Janne Tulkki
Sisältä Kultaa
Mä sulle kukkia hain ne eivät oo kasvanneet maailmalla
Vaan pellon laidalla vain suuren ja tuuhean pitlajan alla
tai niissä luontemme on karu ja karhean vaatimaton
aito ja oikea taipumaton myrskyissä tuullen.
Sä niissä nähdä voit sen suurimman kukkien kauneuden
sen mikä säilyy ja on ikuinen sen mitä olla on aito ja luonollinen
Sisältää kultaa kukkien lailla
kasvoimme karuilla ja pohjollan mailla
Jäähän ja routaa peittyvät meidän ellimmä tunteet
Hän joka tietää löytää ne aina siellä ne säillyy
niin voimakaaillaa karu ja kaunis hiljanen kai
mutta sisältää kultaa...
Mä sulle kukkia toin laulaman suuresta onnestamme
näin kaiken kertoa voin, minusta meistä ja rakkaudestamme kai
niissä luonteemme on karu ja karhean vaatimaton aito
ja oikea taipumaton myrskyissä tuoten.
Sä niissä nähdä voit sen suurimman kukkien kauneuden
sen mikä säilyy ja on ikuinen.
Sen mitä olla on aito ja luonollinen.
Sisältää kultaa kukkien lailla
kasvoimme karuilla ja pohjollan mailla
Jähään ja routaa peittyvät meidän elimmä tunteet
Hän joka tietää löytää ne aina siellä ne säillyy
niin voimakaaillaa karu ja kaunis hiljanen kain mutta sisältää kultaa...