Himaan

Yy, kaa, koo, nee!

Mä aikani täällä kärsin,
hevosennäkkileipää järsin.
Nyt se paska ohi on,
on riemu, jubel mahdoton.
Tuosta portista juoksen helevetin lujaa
vapaana miehenä pitkin kujaa.
Nyt vipinää tennariin ja konsta lähtee siviiliin.

Mä lähden himaan,
mä lähden himaan.
Ei iske enää mikään,
ei mua määrää vääpelikään.
Mä lähden himaan,
mä lähden himaan.
Ei iske enää mikään,
ei mua määrää vääpelikään.
Joo, joo, joo.

Juhannus, joulu ja uusvuosi kiinni,
pois kun pääsee, kuplii viini.
Ei kapteeni lomaa myönnä,
anomus perseeseesi työnnä.
Ei o enää ympärillä aitaa,
ei o päällä peltipaitaa.
Mä häviäjille pokkuroin
ja 11 kuukautta pahoin voin.

Mä lähden himaan,
mä lähden himaan.
Ei iske enää mikään,
ei mua määrää vääpelikään.
Mä lähden himaan,
mä lähden himaan.
Ei iske enää mikään,
ei mua määrää vääpelikään.
Joo, joo, joo.
Joo, joo, joo.
Hei kappari vedä käteen,
konsta nakkaa jämät mäkeen.
Joo, joo joo.