Hiekkarantakuhertelua

Arki-ihmiselle
helottava helle
pelkkää tuskaa aikaan saa,
näännyksissä aivan
alla hien ja vaivan
rantaan päin hän tallustaa.
Päästyänsä sinne
tähyääpi, minne
vaatteet heti heittää vois,
ihmisiä vaikka
täynnä joka paikka ois.

Päin Hiekkarantaa
kun askel kantaa,
taas huolet kaikki jäädä saa.
Sen laist' ei missään
ei Eedenissään
ois Eevall', Aatamilla hauskempaa!
Tääl' ompi valoisaa,
tääl' ompi suloisaa,
ja laine vilpoinen
on viihde sydämen.
Päin Hiekkarantaa.
Pilven kynnyksellä
aurinkoinen hellä
kuumin katsein lämmittää,
ulapalta tuolta
sinimeren puolta
tuulen henki leyhähtää.
Ihanaa on olla
suvi-hietikolla
ruumistansa ruskettaa,
väliin piehtaroida,
väliin unelmoida saa.

Päin Hiekkarantaa.