Mönkiäislaulu
Popeda
Continues after the ad
Kun yö saapui kylään ja varjot tummentui,
niin kaikki mönkiäiset yhteen kokoontui.
Mä tunnetusti pelkään, vaikka myönnä en.
Yön selkään lähdin pois, mä niitä paeten.
Continues after the ad
Se suuri mönkiäinen takaa ajoi mua.
Kohta kiinni saikin. Mä päätin antautua.
Mut silloin ratsu uljas, selässään päätön mies.
Mönkiäisen surmas. Uni päättyi tähän.