Ja liki niin meidät onni ohittaa,
et ilmavirta vie lakin mukanaan
Ja liki niin meidät onni ohittaa,
et on kuin tuntea vois lämmön ihollaan

On tarkka elämä omastansa
Se perii takaisin lainaamansa
Eikä lopultakaan meille muuta jää,
vaik oppineetkin toista selittää,
kuin littaan istuttua, loppuun ajettua,
kerran elettyä elämää,

Ja liki niin meidät, onni ohittaa
Se kortteeriaan kun vaihtaa parempaan
Ovi takanaan kiinni kolahtaa
Jää ääni lohduton kalloon kaikumaan

On tarkka elämä omastansa,
Se perii takaisin lainaamansa,
eikä lopultakaan meille muuta jää,
vaik oppineetkin toista selittää,
kuin littaan istuttua, loppuun ajettua,
kerran elettyä elämää

On tarkka elämä omastansa
Se perii takaisin lainaamansa,
eikä lopultakaan meille muuta jää
Vaik oppineetkin toista selittää,
kuin littaan istuttua, loppuun ajettua,
kerran elettyä elämää