kristallit ja hopeat kilpaa kiiltää
ja lapset, ne on vaiti liian kuumissa hepenissään
isä ja äiti juhlatunnelman
tappaa voisi katseillaan
mutta kestää

hysteerinen huuto naapurissa taas alkaa
tytär ilman lupaa muuttaa
sen kelvottoman hipin punkkaan
peilistä äiti etsii hukkaan
mennyttä nuoruuttaan

hullut etsii tietä helppoon rakkauteen
toiset poimii sirpaleet aina uudelleen
kuin posliiniperheen

voi ystävätkin piruja olla kun ne suuttuu
jos loukkausta kauan jatkuu
muukalaiseksi sydän muuttuu
haavoja kauan umpeen sidotaan
kyynel meinaa...
mutta kestää
kaiken se kestää

hullut etsii tietä helppoon rakkauteen
toiset poimii sirpaleet aina uudelleen
kuin posliiniperheen

hullut etsii tietä helppoon rakkauteen
toiset poimii sirpaleet ja kasaa uudelleen
ja uudelleen