Neljä sielua matkalla tuormioon
Ratsastaen moottoreilla vapauteen
Meilensä myrkyttämään
Kielletyn nautinnon paratiisiin

Kääntyy ilta yöhön
Mutta sen varjot eivät raivoa kätke
Kylmän terän ihmislihaa nauttiessa
Kirkuu elämä kuolemaan vaipuessa

Kauhussa kylpee pimeä
Rukouksetta sammuu toivo
Häpäisy ja murskattu kallo
Suomalaisen suven siimeksessä

Kolmen surman aamuna
Huuhtovat rannat veressä
Syntinsä työtä ihaileva
Tragedian hedelmät kerää

Järvi vaikenee mysteeriin
Ja nimensä muistaa