Pelkkä pimeys
meitä syleilee
pimeydestä synnyimme
ja sinne kuulumme
rakastaa me
osaa emme
kasvottomina
me matkaa teemme

yön syli on kylmä koti
jossa joudumme yksin asumaan
ei ole kukaan turvanamme
ei meitä kukaan lämmitä

Puhumattomina
hiljaisuuteen kiedottuina
kylmettyneinä
ja tyhjin silmin
aivan kuten lapset
äitiensä hylkääminä
olemme yksin
niin tyhjinä