B D B D B G E A
B D B D B G E A
[Verse 1]
A F D G
Mistä viikatemies kerrostalomme ties',
A D A
Sitä tuskinpa selville saan.
A F
Se isän hengen vei ensin,
D G
Sitten kadulle lensin
A D A
Minäkin kiiruhdin ikkunaan:
F
Samassa satamaan laivat uivat
D A
- Niissä ne normaalit saapuivat
F
Ja valokiilat autoissaan
D A
Kävivät katuja lakaisemaan.
[Verse 2]
A F
Kun vieras mies tuli taloon
D G
Jouduin outoon valoon,
A D A
Sillä hän oli normaalien pää.
A F
Vierailla voimilla kai
D G
Kaikki valtaansa sai -
A D A
Nyt kukaan muuta ei kuule, ei nää.
F
Niin nousi äitikin niiden paattiin,
D A
Minä ja arkku mentiin saattiin.
F
Ei enää kotiinsa kaivannut hän
D A
Kun löysi normaaleista ystävän.
E A E A B
[Chorus]
Am D G C
Isä, kunpa voisitkin elää vielä,
Am D G
Mietin usein, kuinkahan
C
Teille siellä
Am D G
Kuolleiden maassa käy:
C
Ikuisen unenko sait
Am D G C
Vai vallitsevatko normaalien lait?
Am D G C
Am D G C A