Vainovalkeiden loimutessa

Nouse vedstä veden emäntä
Lammen lapsoset valvoo
Silmissä siintää korpimaata
Käymätöntä taivaanrantaan

Käskekää kulkijaa varomaan vainovalkeaa
Liekeissä viestejä lepattaa

Katajan katku savuna nousee
Vuorella kokko loistaa
Tauteja kantaa kohdussansa
Synnyttää lapsen lovijatar

Käskekää kulkijaa varomaan vainovalkeaa
Liekeissä viestejä lepattaa

Sä paljain jaloin lähestyt ja minua katselet
Sä paat sun valkean käteeni ja hymyilet
Helmoihisi saapuvat eksyneet hämärän valteajat
Sä saatat pimeään maailmaan josta palata ei takaisin

Kosteus kylmältä iholla tuntuu
Lapsesi saatat syliin veen
Oi lovijatar anna ikuisuus
Hämaärän tuoja pimeään mut vie